Tähän osioon on kerätty tietoa liittyen paineilmaan, paineilmakompressoreihin, paineilman jälkikäsittelyyn sekä kuinka optimoida paineilmajärjestelmä energiatehokkaaksi.
Haluamme jakaa tietoa, jotta jokainen paineilman käyttäjä ymmärtäisi oman järjestelmän tehokkuuden, luotettavuuden sekä turvallisen käytön.
Teemu Pöntinen
Toimitusjohtaja
Kaikki paineilmasta
Moni sitä työssään käyttää ja vielä useampi sitä laittaa autonsa renkaisiin mutta kuinka moni tietää, että mitä se on ja miten sitä paineilmaa käsitellään?
Lyhyesti sanottuna paineilma on ylipaineiseksi paineistettua eli kompressoitua ilmaa. Paineilma on kaasu ja paineilman käyttötekniikkaa kutsutaan pneumatiikaksi.
Kompressori on mekaaninen laite, jolla lisätään kaasun painetta haluttuun paineeseen, tilavuutta pienentämällä ja silloin kun kaasu on muodostettu ilmakehän ilmasta paineilmakompressorin toimesta, saadaan paineilmaa. Kaasua puristamalla paine kasvaa ja lämpötila nousee, ja noiden ansiosta paineilmaan sitoutuu energiaa.
Kompressorista riippuen paineilma on joko öljyllistä tai öljytöntä. Käytettävät öljyvoidellut kompressorit ovat tekniikaltaan yleensä ruuvikompressori-, mäntäkompressori sekä lamellikompressori. Öljyttömien kompressorien puolella käytetympiä ovat scroll ja mäntäkompressorit. Näiden lisäksi on myös monia muita tekniikoita, joilla tuottaa paineilmaa mutta nämä ovat yleisimmät.
Paineilmassa on melkein aina myös epäpuhtauksia tai elementtejä, joista halutaan mahdollisesti eroon ennen paineilman päätymistä käyttöpisteeseen. Näitä epäpuhtauksia voi olla: Vesi-, öljy-, muita likahiukkasia ja hajuja.
Kun paineilman laatu halutaan muuttaa käyttökohteeseen soveltuvaksi, täytyy sitä usein käsitellä eri menetelmin ja tätä kuvataan nimellä paineilman jälkikäsittely.
Paineilman jälkikäsittelyssä pitää aina muistaa se, että käyttökohde johon paineilmaa käytetään määrittää sen laatuluokituksen. Monet toimijat alalla käyttävät ISO 8573-1:2010 standardia, jolla kuvataan paineilman laatuluokituksia. Eri toimialoilla vaaditaan erilaista laatua paineilmalta sekä paineilmakompressorilta.
No mutta miten niin siinä paineilmassa on vettä? Eihän tästä minun puhalluspistoolistani tule vettä, kun puristan liipaisinta, joten mitä sä höpötät!
Paineilmassa oleva kosteus on pääasiallisesti höyrymuotoinen, eli suurin osa vedestä on todellisuudessa vesihöyryä. Siellä on myös pisaramuotoisena vettä ja tästä pisaramuotoisesta vedestä päästään osittain eroon vedenerottimilla, vedenerottimet eivät poista höyrymuotoista vettä. Höyrymuotoisen veden erotteluun voidaan käyttää jäähdytyskuivainta-, membraanikuivainta tai adsorptiokuivainta, ja nämä poistavat myös pisaramuotoisen veden sekä ovat todella paljon tehokkaampia kuin vedenerottimet.
Vesi halutaan pois paineilmasta koska se aiheuttaa korroosiota paineilmajärjestelmässä-, heikentää paineilmatyökalujen tehokkuutta sekä lyhentää niiden käyttöikää. On myös olemassa instrumentteja-, työkaluja sekä prosesseja, joissa vesi voi aiheuttaa todella pahoja ongelmia tai laitteiden rikkoontumisia. Korroosio aiheuttaa paineilmajärjestelmän syöpymistä, joka aiheuttaa vuotoja eli rahan menetystä. Korroosion myötä paineilmajärjestelmästä alkaa irtoamaan hiukkasia, jotka kulkeutuvat paineilman mukana käyttöpisteeseen.
Mites nuo hiukkaset, joita esimerkiksi korroosion takia voi irrota paineilmajärjestelmästä ja voiko niitä hiukkasia tulla muualta?
Kompressori imee ilmaa kompressoria ympäröivästä tilasta ja jos siellä on hiukkasia ilmassa niin ne voivat päätyä ja osittain myös päätyvätkin, sinne kompressorin sisälle ja sitä kautta kulkeutuvat paineilmaan. Tämä korostaa huollon tärkeyttä, jos kompressoria ei huolleta säännöllisesti, ilmansuodatin tukkeutuu ja mahdollisesti myös hajoaa. Silloin hiukkasia päätyy paineilman sekaan enemmän, hiukkaset myös kuluttavat kompressoria ja lyhentävät käyttöikää.
Sitten voidaan alkaa suodattamaan muita partikkeleita tai hiukkasia pois sieltä paineilmasta. Suodattaminen aloitetaan isoimmista hiukkasista ja asteittain suodattimet tihenevät, jolloin saadaan pienempiä ja pienempiä hiukkasia pois paineilmasta. Nestemäiselle öljylle-, öljyhöyrylle ja hajuille löytyy omat suodattimensa.
Myöhemmin tulee tarkemmin juttua kompressoreista-, paineilman jälkikäsittelystä-, paineilma järjestelmistä sekä siitä että miten näitä optimoimalla voidaan pienentää hiilijalanjälkeä sekä säästää konkreettisesti rahaa eli energiansäästö juttuja tulossa!
Jos jokin paineilmassa mietityttää niin laita viestiä tai soita ja kysy! Autan mielelläni kaikissa paineilmaan liittyvissä asioissa.
Mukavaa ja aurinkoista alkavaa viikkoa 😊
Paineilmakompressoreista puhuttaessa yleensä tulee vastaan laite nimeltä ruuvikompressori. Joillekin varmasti tuttu laite, mutta monelle myös hieman tuntemattomampi, joten avaan teille hieman sitä mikä ruuvikompressori on ja miten sieltä sitä paineilmaa tulee ulos.
Aloitetaan lyhyesti ruuvikompressorin tekniikasta ja etenkin ruuvielementistä, tässä käsitellään öljyvoideltua ruuvikompressoria. Ruuvielementin tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluvat koiras- ja naarasroottorielementit. Perusperiaate on, että koiras
ja naarasroottori pyörivät vastakkaisiin suuntiin, jolloin niiden väliin imeytyy ilmaa
ilmansuodattimen ja avoimen imuventtiilin läpi. Roottorien pyöriessä, niiden ja kotelon välinen tila pienenee, jolloin sinne imetty ilma puristuu, eli paineistuu.
Öljyvoidellussa koneessa ruuvielementtiin ruiskutetaan öljyä sekä voitelu- että jäähdytystarkoituksessa. Öljy auttaa minimoimaan puristuskammion vuodot ja öljyn mukana puristustapahtumasta syntynyttä lämpöä johtuu pois.
Entä miten se paineilma sieltä sitten tulee ulos?
Paineilma ja öljy virtaavat ruuvielementin perästä vastaventtiilin kautta ilmasäiliöön/öljynerottimeen. Ilma poistuu minimipaineventtiilin kautta kohti jälkijäähdytintä tai jäähdytyskuivainta riippuen laitteesta. Kuormituksen aikana minimipaineventtiili pitää voiteluun tarvittavan erotinsäiliön paineen minimiarvon yläpuolella. Integroitu vastaventtiili estää venttiilin jälkeen virtaavan paineilman pääsyn ulkoilmaan kevennyksen aikana. Kun kompressori on pysähtynyt, vastaventtiili sulkeutuu ja estää paineilmaa kulkeutumasta takaisin ruuvielementtiin. Kompressorissa on painekytkin tai paineanturi, joka ohjaa imuventtiilin avautumista ja imuventtiilillä määritellään kompressorin paineilmantuotto. Paineen laskiessa säädettyyn tasoon, (esim. 6 Bar), imuventtiili aukeaa ja kompressori kuormittuu. Tällöin laite alkaa tuottamaan paineilmaa ja paineen noustessa säädettyyn tasoon (esim. 8 Bar), painekytkin tai paineanturi antaa signaalin eteenpäin, jolloin imuventtiili sulkeutuu ja laite lopettaa paineen nostamisen, eli keventää. Kompressori käy jälkikäyntiä 1-5min riippuen laitteesta ja tämän jälkeen pysähtyy, jos ilmaa ei kulu. Jos taas ilmaa kuluu ja paine laskee, niin kompressori kuormittuu uudelleen.
Mites sitten se öljynkierto toimii?
Ilma / öljyseos tulee ruuvielementin perästä ulos ja matkaa ilmasäiliöön / öljynerottimeen, jossa suurin osa öljystä poistetaan ilmaseoksesta keskipakoiserotuksella. Öljynerotinsuodatin poistaa jäljellä olevan öljyn. Öljy kerätään ilmasäiliön alaosaan, joka toimii öljysäiliönä.
Öljyjärjestelmässä on myös termostaattiohjattu ohitusventtiili. Kun öljyn lämpötila on asetusarvon alapuolella, ohitusventtiili sulkee öljyn tulon öljynjäähdyttimeen ja se ohitetaan. Ilmanpaine pakottaa öljyn ilmasäiliöstä/öljynerottimesta öljynsuodattimen ja öljynsulkuventtiilin läpi puristuselementtiin.
Ohitusventtiili alkaa avata öljyn syöttöä jäähdyttimestä, kun öljyn lämpötila on noussut asetuspisteeseen. Noin 15 ˚C (27 ˚F) asetuspisteen yläpuolella kaikki öljy virtaa öljynjäähdyttimen läpi. Öljynsulkuventtiili estää öljyn tulvimisen puristuselementtiin, kun kompressori pysähtyy.
Mihin sitten se ruuvikompressori soveltuu-, minkälaisessa käytössä se on parhaimmillaan ja kannattaako minun hankkia sellainen taajuusmuuttajaohjattu kompressori??
Ruuvikompressori soveltuu parhaiten kohteisiin, joissa paineilman kulutus on jatkuvaa. Jos paineilmaa kuluu tasaisesti suhteellisen sama määrä koko paineilman tarpeen ajan, silloin kannattaa käyttää kiinteänopeuksista kompressoria.
Puhutaan myös kuormitus / kevennys kompressorista ja nimitys kiinteänopeuksinen tulee siitä, että moottorin ja ruuvielementin pyörimisnopeus on sama koko ajan. Kiinteänopeuksisen kompressorin pysähtyessä laitteen sisäinen järjestelmä tyhjennetään paineilmasta, jotta kompressorin uudelleenkäynnistyminen on kevyempää. Tässä sisäisen järjestelmän tyhjennysvaiheessa puhalletaan paineilmaa hukkaan useita litroja joka kerta kun laite pysähtyy ja tämä hukkaa energiaa. Energian säästöstä tullaa kirjoittamaan myöhemmin tarkemmin.
Jos taas paineilman kulutus on vaihtelevaa, niin silloin kannattaa käyttää taajuusmuuttajalla ohjattua kompressoria. Taajuusmuuttajaohjauksen etuna on se, että kompressorin moottorin/ruuvielementin kierrosnopeutta pystytään säätämään paineilmankulutuksen mukaisesti.
Tällöin kompressorin paineilman tuotto muuttuu kierrosnopeuden muuttuessa, jolloin järjestelmästä saadaan aina ilmankulutukseen suhteutettuna optimaalinen määrä ilmaa. Taajuusmuuttajaohjatulla kompressorilla ei täten tarvita kuormitus- tai kevennysjaksoja, vaan kompressoria voidaan ajaa koko sen ajan, kun on ilmankulutusta. Kun kulutus lakkaa, kompressori pysähtyy ja jää valmiustilaan odottamaan, että paine laskee tai kulutus alkaa taas. Taajuusmuuttajakäyttöisessä kompressorissa ei tapahdu sisäisen järjestelmän tyhjennystä, koska taajuusmuuttajan avulla kompressori voidaan käynnistää myös ”painetta vasten”. Paine jää öljyjärjestelmään, mutta ei ruuvielementtiin.
Meidän kauttamme saat asiantuntevaa palvelua ja Atlas Copcon valmistamat, laadukkaat ja
energiatehokkaat ruuvikompressorit, jotka mitoitetaan juuri teidän tarpeisiinne. Meiltä myös kaikki
tarpeellinen paineilman käsittelyyn sekä laitteiden asennuspalvelut.
Tiedätkö, miten öljytön kompressori eroaa öljyvoidellusta kompressorista?
Öljyvoidellun kompressorin toiminnasta kerroinkin jo viime kuussa, samalla kun kerroin ruuvikompressorista. Kompressori voi kuitenkin toimia myös öljyttömänä. Kun puhutaan öljyttömästä kompressorista, yleensä tarkoitetaan öljytöntä mäntäkompressoria tai scroll-kompressoria.
Öljytön mäntäkompressori toimii samoin kuin öljyvoideltukin, mutta koneessa on eri laakerit, mäntä sekä sylinteriputki. On käytössä sitten öljytön tai öljyvoideltu mäntäkompressori, paineilma puristetaan sylinterissä männän toimesta. Eniten eroavaisuutta on scroll-kompressorissa.
Scroll- eli kierukkakompressori tuottaa paineen kahdella sisäkkäisellä kierukalla. Toinen kierukka on kiinteä ja toinen kierukka pyörii kiinteän kierukan sisällä epäkeskeisesti. Kierukat koskettavat toisiaan vain muutamasta kohdasta ja siten muodostavat perättäisiä kammioita, jotka pienenevät liikkuvan kierukan liikkeen ja tilavuuden muutoksen vuoksi.
Scroll-kompressorin etuja on pienempi käyntiääni ja tasainen paineilman tuotto. Scroll-kompressoria pystyy myös käyttämään pidempiä jaksoja kerrallaan, koska jäähdytys on toteutettu puhallinsiivillä, jotka jäähdyttävät scroll- elementtiä.
Ketkä tarvitsevat öljytöntä paineilmaa?
Käyttökohteet ovat moninaisia, tässä muutama; sairaalat, laboratoriot, elektroniikka- sekä elintarviketeollisuus. Näissä tarvitaan puhdasta ja öljytöntä paineilmaa.
Öljyvoidelluissa kompressoreissa on aina olemassa laiterikkoontumisen riski ja silloin öljyä voi päätyä paineilman mukana eteenpäin. Laiterikkoontumisen toteutuessa kompressori öljy saastuttaa kaiken. Paineilman kuivaimen, suodattimet, paineilmasäiliön ja putkiston sekä kaikki käyttöpisteet ja toimilaitteet, kaikki mihin öljy päätyy. Näiden peseminen, putsaaminen tai vaihtaminen ei myöskään ole kovin helppo ja halpa homma. Ja jos kompressori on öljytön, ei tätä riskiä ole olemassa. Tämän lisäksi öljyttömän kompressorin kohdalla ei myöskään tarvita mitään hillittömän suurta linjasuodatin patteristoa, jotta sieltä saadaan suodatettua kaikki öljypartikkelit pois. Tämä säästää säännölliset linjasuodatin patteriston vaihtamiset ja sen tuomat kustannukset, jota voi joutua vaihtamaan 6kk välein.
Yhteenvetona voisin sanoa, että kompressoria valittaessa tulee ottaa tarkasti huomioon tarvittava ilmanpuhtaus sekä prosessit, joihin ilmaa käytetään ja paljonko voidaan sietää potentiaalista riskiä.
Meidän kauttamme saatte asiantuntevaa tietoa paineilman puhtaudesta, jota tarvitaan eri toimialoilla ja eri prosesseissa, joten kannattaa ottaa meihin yhteyttä jo suunnitteluvaiheen alussa. Suunnitellaan yhdessä juuri teille sopivat laitteet sekä toimitetaan, asennetaan sekä käyttöönotetaan ne.
Meiltä saatte siis avaimet käteen periaatteella koko prosessin!
Jäähdytyskuivain, mikä se on ja miksi sitä tarvitaan?
Jäähdytyskuivain on kylmäaineella toimiva, paineilman jälkikäsittelyyn tarkoitettu laite.
Jäähdytyskuivainta tarvitaan, jotta paineilmajärjestelmä sekä siihen liitetyt laitteet voidaan suojata kosteuden aiheuttamilta haitallisilta vaikutuksilta.
Kosteus aiheuttaa korroosiota, mikä mahdollistaa paremman kasvualustan mikrobeille sekä yhdessä muiden likapartikkelien kanssa se kuluttaa paineilmajärjestelmää.
Kosteus tuhoaa työkaluja, instrumentteja tai pahimmillaan kuukausia kestäviä tutkimuksia!
Miten jäähdytyskuivain toimii?
Jäähdytyskuivain jäähdyttää lämpimän paineilman noin 3–7 celsiusasteeseen (kuten jääkaappi).
Jäähdytyskuivaimessa on ilma-kylmäaine-lämmönvaihdin sekä ilma-ilma lämmönvaihdin. Ilma-kylmäaine-lämmönvaihdin piiri jäähdyttää lämmönvaihtimen kautta kompressorista tulevan kuuman ja kostean ilman, jolloin ilmassa oleva kosteus tiivistyy (kondensoituu). Ilma- ilma lämmönvaihdin nostaa ulos virtaavan paineilman lämpötilan lähelle huoneenlämpötilaa, jotta paineilmajärjestelmän ulkopuolelle ei muodostuisi tiivistynyttä vettä. Lämmönvaihto tulevan ja lähtevän paineilman välillä alentaa myös tulevan paineilman lämpötilaa ja siten kylmäainepiirin tarvittavaa jäähdytyskapasiteettia.
Kondensoitunut vesi johdetaan ulos kuivaimesta lauhteenpoistimella, joka voi toimia mekaanisesti tai sähköisesti.
Tiivistyneestä vedestä käytetään yleensä nimitystä lauhdevesi. Lauhdevettä tulee yleensä muualtakin paineilmalaitteistosta kuin vain jäähdytyskuivaimesta. Lauhdevesi voi sisältää öljyä tai muita likapartikkeleita riippuen paineilmakompressorista sekä muista paineilmalaitteista.
Jos kompressori on öljyvoideltu, jäähdytyskuivaimen toimesta poistettava lauhdevesi sisältää öljyjäämiä ja sitä ei saa johtaa sellaisenaan viemäriverkostoon. Jos kiinteistössä ei ole kiinteää öljynerotuskaivoa, voidaan lauhdevesi johtaa erilliseen lauhdeveden öljynerotus kaivoon.
Paineilman sisältämää kosteutta kuvataan yleensä paineenalaisella kastepisteellä ja sitä ei pidä sotkea vapaan ilman kastepisteeseen. Paineenalaista kastepistettä mitataan kastepiste anturilla / mittarilla, joka antaa mittaustuloksen lämpötilana, jonka yksikkö on aste (C°).
Uudemmissa kuivaimissa kuivaimen kastepisteen kertoo elektroninen näyttö ja vanhemmissa analoginen näyttö.
Mistä tiedän, että tarvitsenko kuivaimen paineilmajärjestelmään?
Onko teillä ollut omissa prosesseissa ongelmia? Työkalut hajoilevat usein, toimilaitteet eivät välttämättä toimi oikein tai jotain muita paineilma käyttöisten laitteiden haasteita? Nämä voivat johtua kosteudesta, jos paineilmaa ei ole käsitelty mitenkään.
Helpoin ratkaisu on soittaa meille ja kartoitetaan yhdessä teidän tilanteenne.
Mäntäkompressori, ai se iso äänekäs laite, joka on tuolla nurkassa? No kyllähän se paineilmaa tekee vaikkakin vähän hitaasti. Oli se halpa verrattuna ruuvikompressoriin. Yleisin kuvaus, jonka kuulee mäntäkompressoreista, on aika pitkälti noin.
Mäntäkompressoreista on onneksi moneksi ja tässä kerrotaan hieman siitä, että miten se laite todellisuudessa toimii.
Aloitetaan ensin toimintaperiaatteesta. Lyhykäisyydessään mäntäkompressori on kompressorityyppi, jossa ilmaa puristetaan sylinterissä männän avulla.
Sitten vähän tarkemmin:
Mäntäkompressorissa on kampikammio, jossa on voiteluöljy sekä kampiakseli. Kampiakseliin välitetään voima sähkömoottorista joko hihnojen tai akselin / kytkimen välityksellä.
Ilmapään osat
Kampiakseliin on liitettynä kiertokanki tai kiertokanget riippuen sylinterien määrästä. Kiertokangen yläpäässä on mäntä, jossa on männänrenkaat, jotka tiivistävät männän sylinterin seinämiä vasten. Männät liikkuvat sylinterilohkossa, joka on asennettu kampikammion päälle. Sylinterilohkon päälle on asennettu venttiililevyt ja venttiilien päälle tulee kansi, jossa on ilmansuodatin. Imu- ja paineventtiilit määrittelevät ilmankulkusuunnan männän puristaessa imuilman paineilmaksi.
Laakerien voitelu
Öljyvoidelluissa mäntäkompressoreissa on kiertokankien alapuolella yleensä roisketikku, joka kastautuu öljyyn ja roiskii öljyä ympäri kampikammiota voidellen laakerit. Jos kompressorissa ei ole tarpeeksi öljyä, ei tikku voi roiskia sitä ympäriinsä ja tällöin laakerit leikkaavat kiinni.
Paineilman puristus
Ilma imetään ilmansuodattimen läpi imuventtiiliin, jonka kautta imuilma pääsee männän päälle. Mäntä matkaa alaspäin ja imee ilmaa sylinteriin, kunnes mäntä saavuttaa männän liikeradan alimman kohdan. Alimmassa kohdassa liikesuunta vaihtuu ja mäntä matkaa ylös ja puristaa sylinteriin imettyä ilmaa pienempään tilaan, kunnes mäntä saavuttaa männän liikeradan ylimmän kohdan. Ilma männän päällä puristuu eli paineistuu ja paineen noustessa paineventtiili avautuu ja päästää ilmaa pois sylinteristä kohti vastaventtiiliä. Vastaventtiili on virtausventtiili, mikä estää paineilmaa virtaamasta takaisin ilmapäähän.
Tämä jatkuu, kunnes painekytkin tai paineanturi toteaa, että nyt olemme saavuttaneet halutun (säädetyn) paineen ja pysäyttää kompressorin. Paineen laskettua kompressori käynnistyy uudelleen automaattisesti ja alkaa tuottamaan lisää paineilmaa, kunnes laite taas saavuttaa säädetyn yläpaineen.
Yleensä mäntäkompressorit ovat paineilmasäiliön päälle asennettuja ja syy siihen on se, että mäntäkompressorin tuottama paineilma tulee pulssimaisesti ulos paineventtiilistä ja paineilmasäiliöllä saadaan tasattua ilmanvirtausta putkistoon.
Mäntäkompressorin tuottama paineilma on kuumaa ja toisin kuin ruuvikompressorissa sitä lämpöä ei saada johtumaan öljyyn, josta se voitaisiin puhaltimella ja lauhduttimella jäähdyttää.
Tämä lämpö halutaan saada laskemaan hyödyntämällä paineilmasäiliötä.
Laite variaatiot
Öljytön mäntäkompressori on toimintaperiaatteeltaan vastaava kuin öljyvoideltu, mutta sieltä puuttuu öljy kampikammiosta ja sen lisäksi laakerit sekä männänrenkaat ovat erilaisia.
Mäntäkompressoreita on saatavilla myös äänieristetyllä kotelolla varustettuna, jolloin äänitaso laskee huomattavasti ja näihin on olemassa monia erilaisia integroituja paineilman käsittely ratkaisuja.
Mäntäkompressoreissa on keskitytty ennen kaikkea alhaisiin kustannuksiin, joka näkyy hankintahinnassa sekä huolloissa ja varaosissa. Meluhaitta on huomattava ja vaikka nykyajan mäntäkompressorit ovat edistyksellisiä, nousee niissä silti äänitaso herkästi yli 80 dB(A).
Miksi hankkia Atlas Copcon mäntäkompressori?
Atlas Copcon mäntäkompressorien valikoima kuuluu markkinoiden kattavimpiin. Saatavilla on sekä öljyttömiä että öljyvoideltuja kompressoreita, joiden paineen tuotto kattaa jopa 450 baarin tarpeen.
Olipa paineilmatarpeesi mikä tahansa niin meidän kauttamme saatte ammattitaitoisen avun, palvelun sekä laitteet.
Adsorptiokuivain, miten se toimii?
Adsorptio kuivainta käytetään silloin kun paineenalainen kastepiste pitää saada alle +0 ºc. Esimerkiksi elintarvike teollisuudessa paineilman ISO luokitukseen pääsy edellyttää adsorptiokuivaimen käyttöä.
Adsorptio kuivain koostuu 2 erillisestä painesäiliöstä, jotka on täytetty kuivainaineella. Yleisimmin käytetyt kuivainaineet ovat aktivoitu alumiinioksidi sekä silikageeli. Kuivaimessa on myös ohjain, kastepisteanturi, magneettiventtiileitä sekä useampi linjasuodatin.
Paineilma tulee sisään kuivaimeen linjasuodattimen läpi, joka poistaa suurimmat likapartikkelit ilmasta, jotta ne eivät aiheuta vahinkoa kuivaimelle.
Linjasuodattimesta ilma kulkeutuu jompaankumpaan painesäiliöön eli torniin ja tornissa oleva kuivainaine imee kosteuden paineilmasta itseensä ja paineilma kuivuu.
Kuiva paineilma johdetaan tornista ulos kohti linjasuodattimia, jotka poistavat paineilmasta loputkin epäpuhtaudet.
Kuivainaineella on rajallinen kapasiteetti adsorboida kosteutta itseensä, joten kuivainainetta täytyy säännöllisesti kuivata eli elvyttää. Elvyttämisen toiminta tapa riippuu kuivaimen tyypistä.
- Kylmäelvytteiset kuivaimet käyttävät elvytyksessä ainoastaan paineilmaa. Toisesta tornista ajetaan kuivaa ilmaa toisen (”märän”) tornin kuivaamiseen ja tätä kuvataan elvytysjaksoksi.
- Lämpöelvytteiset kuivaimet käyttävät elvytyksessä ilmaa ulkoisesta puhaltimesta, lämpöä ja hyvin vähän paineilmaa.
- Lämpöelvytteiset Zero purge -kuivaimet käyttävät ilmaa ulkoisesta puhaltimesta, lämpöä eivätkä lainkaan paineilmaa.
- Puristuslämpöelvytteiset kuivaimet käyttävät elvytykseen puristuslämpöä.
- Lämpöelvytteiset kuivaimet käyttävät elvytykseen lämpöä ja pienen määrän paineilmaa.